 |
| Puitteet kunnossa. |
 |
| Jalkineet edustavat tietysti kotimaista designia, pimped by pigs. |
 |
| Hanskoissa mua puolestaan odotti äkillisen uupumuksen yllättämä vierailija |
Ja ei hätää, eläimiä ei vahingoitettu kuvausten aikana, vaan...
... ohjailtiin ystävällisesti ulos.
Illan työt olivat pääasiassa samat kuin aina tähänkin asti: karsinoiden siivousta, olkien ja heinien jakoa, maidonvastikkeen sekoittelua pahnan pohjimmaisille...
Tänään pääsin myös ensimmäistä kertaa elämässäni pitelemään käsissäni ja jopa käyttämään tällaista välinettä:
Kyllä, pääsin suorittamaan ensimmäisen keinosiemennykseni eli pikkupossun siemeniä on nyt laitettu itämään. Sadosta päästään toivottavasti nauttimaan kolmen kuukauden, kolmen viikon ja kolmen päivän (=115 vrk) kuluttua. Vaikka sian siemennys onkin käytännössä varsin yksinkertaista lehmän siemennykseen verrattuna, niin oli se hienoa päästä jo tässä vaiheessa kokemaan!
Hiukan surullisempiakin tapahtumia päivääni mahtui: toisen sairaan, lääkkeillä hoitamamme emakon porsaista kolme löytyi aamulla kuolleena ja aamupäivällä sitten se toinen emakoista luovutti taistelun. Lopullisesti. Toisten elämä on toisten kuolema :(
Jokusia kiinnosti viime postauksen kommenttien perusteella mun näkemykseni tilasta, jolla harjoittelua suoritan. Näiden muutamien sikalassa viettämieni päivien perusteella eläimet hoidetaan siellä ihan asiallisesti. Itse asiassa siat ovat jopa puhtaampia ja terveempiä (=vähemmän ruhjeita, purtuja häntiä, jalkaongelmia, napatyriä, tangon purentaa...) kuin oletin. Kastrointeja en ole vielä
Vaikka tila siis saakin multa puhtaat paperit, niin en silti ole onnellinen tähän nykyiseen siankasvatustapaan eli emakoiden pitämiseen porsitushäkeissä, joissa niille ei riitä tilaa edes kääntyä ympäri. Jos minä saisin päättää, sioilla olisi mukavan kokoiset karsinat, erilaisia aktivointileluja ja kunnon kerros olkea. Nykymaailmassa raha on kuitenkin se, mikä ratkaisee, joten tähän on tultu. Eivätkä nämä ratkaisut ole ensisijaisesti tuottajista, vaan jylläävistä markkinavoimista kiinni. Kansa haluaa halpaa, kotimaista lihaa ja sellaista se myös saa.
Kovin hinta jää sitten eläinten maksettavaksi.
Nyt siirryn kuitenkin hetkeksi harjoitteluselostuksen pariin. Helpotuksekseni tämän selostuksen laajuus on vain puolet navettaharjoittelun tehtävänipusta eli parisenkymmentä sivua.
Onneksi kohdalleni sattui tälläkin kertaa aivan huippu isäntäperhe, jonka periaatteisiin kuuluu tarjota mulle joka aamu aamupala. Siinä teen siemailun lomassa tehtävien tekokin sujuu sitten kuin itsestään, joten uskoisin välttyväni tällä kertaa viime hetkien paniikilta :)
Miten muuten harjoittelette pistoksia,kanyylin laittoja sun muita operaatioita koulussa, että saako "harjoitella" esim. omalla koiralla ennen kuin joutuu tositoimiin? Kuitenkin hieman haasteellisempaa olettaisin homman olevan verrattuna yhteistyöhaluiseen kaksijalkaiseen, lapset tietysti ovat oma lukunsa. :)
VastaaPoista-H
Voi luoja, en ole aikoihin törmännyt yhtä suloiseen näkyyn kuin nuo pikkupossut nukkumassa!
VastaaPoistaNiin luottavaisen näköisiä, tosin aika surullista :(
Ja mua kiinnostaisi, vähän aiheen ohi, että kuinka paljon yleensä oletetaan että tuossa koulussa aloittava on ollut esim. hevosten kanssa tekemisissä? Itsellä ei nimittäin ole niistä mitään kokemusta... En minä niitä mitenkään pelkää, mutta olen kuitenkin kokemattomuuttani vähän epävarma noiden isompien elukoiden suhteen.
VastaaPoistaTänään koin ihananihanan valaistuksen miten pääsen eläinlääkäriks. :DD
VastaaPoistaSyksyllä aloitan iltalukiossa fysiikan ja kemian lukemisen, keväällä meen takuuvalmennuskurssille ja haen täysillä. Jos en pääse niin vuosi uusiks vaan. :D Päätin että madot ei saa nyt haitata. <x
Miten muuten nuo vaihtoon lähtemiset, onko ne eläinlääkiksessä helppoja? Kun itsellä tekisi hirveästi mieli opiskella Englannissa ja Norjassa/Ruotsissa. Jos niihin pääsisi vaihtoon. :D
H: Jaa-a, täytyy sanoa, että sen verran kaukana on vielä klinikka, että en tiedä :) Verinäytteen ottoahan harjottelin Iipulla immunologian kurssilla ihan vain katsotun videon perusteella ja musta sekin oli hiukan riskaabelia :D
VastaaPoistaAnonyymi: Pikkupossut ovat juu ihan ällösöpöjä! <3
Anonyymi2: Ei oleteta. En itsekään ole ollut minkään isompien kanssa tekemisissä. Meillä on olemassa koira- ja hevoskerho, joissa voi tutustua ko. lajeihin ja oppii niistä opiskelujen saatossakin. Mulle esim. varsakurssi viime keväänä oli jees tutustuminen hevosiin. Ja mäkin oon ollut epävarma, mutta nää harjoittelut on tuoneet kokemusta ja se lisää myös sitä varmuutta. Eli no worries, ei estä hakemista! :)
Matokammoinen: Hei loistavaa, kuulostaa hyvältä ja realistiselta suunnitelmalta! Ja kiva, kun tulit kertomaan! Uskon, että matokammosta tulet kyllä pääsemään yli, eikä se niin iso osa työtä edes ole :)
Vaihtoon pääsee kyllä mainitsemiisi maihin, Britteihin toki on aina paljon muitakin halukkaita, Pohjoismaihin varmaan hiukan vähemmän :) Motivaatiokirjettä, arvosanoja, opiskelija-aktiivisuutta yms. niihin vissiin katsotaan hiukan kohteesta riippuen, mutta kyllä ainakin johonkin varmasti pääsee!