perjantai 23. syyskuuta 2011

Talking loud, not saying much

Hellurei ja hellät tunteet! Ei mulla oikeastaan mitään asiaa ole, koska aika kuluu (lue: sen pitäisi kulua) pääasiassa tällaisten parissa:


Kuumeinen(haha) valmistautuminen elinpatologia kakkosen rästitenttiin is on! Viime keväänähän päätin skipata kyseisen koitoksen ihan suosiolla, koska Taika kotiutui ihan pari päivää ennen tenttiä ja keskittymiseni loppui siihen paikkaan. First things first - eläinlääkiksessäkin.

Vaikka pentu on kasvanut, on sen tarmo yrittää viedä mun keskittymiseni pois opiskeluista edelleen ihan kunnioitettavalla tasolla. Niinpä ollaan harkkailtu aina lukemisen lomassa mm. "targetin" tökkimistä nenulla, takaakiertoja agilitya varten sohvanjaloilla ja ihan perustokoa myöskin. Täytyy sanoa, että olen kyllä todella tyytyväinen Taikkiksen keskittymiskykyyn, sinnikkyyteen, ahneuteen, nopeuteen, fiksuuteen ja taistelutahtoon (ärrieri). Harmi vaan, että itse olen aika käsi, koirasta kun olisi vaikka mihin.

"Töks"

"Nami?"

Viikonlopuksi mulla ei ole mitään spessua suunnitteilla. O poikkesi eilen/tänään ja S olisi tullut viikonlopuksi, mutta jouduin kieltäytymään kunniasta, jotten löydä elinpatoa edestäni jälleen parin kuukauden päästä. Nolifettelyä ja kotihiireilyä siis luvassa, mutta - quite frankly - mä kehtaan tunnustaa jopa pitäväni tällä kertaa ideasta.

Tenttiä edeltäville viikoille tyypillisesti koti kiiltelee puhtauttaan ja kaikki muutkin tylsät kotityöt on hoidettu huomiotaherättävän tunnollisesti. Ihmissuhdepuolella on kuohunut kuin skumppapullossa vapunpäivänä, joten mieltäni piristääkseni mun oli yksi päivä kaivettava kaikki syyskoristeet ja tuikkukipot esiin ja päivitettävä keittiön ilme vuodenaikaan sopivaksi. Nyt olenkin melkein joka ilta sitten poltellut kanelin, sokerin ja vaniljan tuoksuisia tuikkuja - huumaava, melkein jouluinen tuoksu!






Lasikulhon pohjalla saisi olla erilaisia kuorellisia pähkinöitä, mutta ilmeisesti ne ilmestyvät kauppoihin vasta joulun alla...

Pentikin poro pääsi jo edustamaan, vaikka jouluun onkin vielä aikaa


Ihana, ihana syksy <3 Lähentelee nykyisin jo mun lempivuodenaikaa - ainakin tämä värikäs alkupuoli ja arkeen palaaminen.


Vaan kai se on palattava taas prujujen pariin. Nyt viimeiseksi olisi vuorossa aivolisäkkeen patologia ja sitten taidan palkita itseni jaksolla HIMYMiä.

Kiitos muuten kaikille ihanille sivupalkin kyselyyn vastanneille <3 Lisääkin mahtuu vielä! ;)




2 kommenttia:

  1. Pääsykoejuoru!

    Kuopion lääkis on päättänyt luopua Galenoksesta pääsykoekirjana. Tilalle lukion ke,fy,bi. Kuulemma tällä viikolla muut lääkikset ilmoittavat omat päätöksensä, mutta olisiko aika kummaa jos yksi tekisi noin ja muut eri tavalla? Ajatella niitä, jotka istuvat nyt tämän vuoden valmennuskursseilla juuri galenoksen tähden. Miten valmennuskurssit lennossa muokkaavat materiaalinsa ja kurssisisältönsä?

    Sussiunatkoon, en enää oikein tiedä että mitä tässä uskaltaa lukea ja miten valmistautua.

    -Mäykky

    VastaaPoista
  2. Olin juuri kirjoittamassa postausta samasta aiheesta, great minds think alike :D Huhhei, tuota jo alkaneiden valmennuskurssien aspektia en tullutkaan ajatelleeksi! Olisivat hiukan voineet kiirehtiä päätöksensä jo aikaisemmaksi :/ Enpä haluaisi olla valmennuskurssilaisten tai kurssin vetäjien kengissä!

    VastaaPoista