torstai 7. huhtikuuta 2011

Sula hopsula hej!

No niin, aika palata sorvin ääreen ja nyt ajattelin ihan vain keskittyä tämän hetken kuulumisiin.

Maanantaina rymysimme pitkin Otaniemeä rasteja etsien ja näyttäen tältä:

(c) Kurnu
Peppi Pitkätossu -overload! Mä oon siis tuo vasemmanpuoleinen.

Kyseessä oli eläinlääkiksen perinteinen yösuunnistus, johon osallistui 12 joukkuetta eri vuosikursseilta. Meidän tiimimme käsitti kuusi Peppiä ja kuusi apinaa, eli loogisesti kuljimme nimellä "12 apinaa", lahjoimme tuomareita lastenkutsujen hengessä ja lauloimme Peppi-lauluja asiaankuuluvan epävireisesti ;) Mukana menossa oli tietysti myös hieno harjanvarresta askarreltu Pikku Ukko. Voittoa ei tällä kertaa herunut, mutta hauskaa oli. Ainakin tiettyyn (ei muhun liittyvään) draamahuipentumaan asti.


Kerrankin joku bilekuva musta ja pakko sanoa, että noista pizzanpaloista söin tietenkin vain täytteet päältä ;) | (c) N.O.

Eilen puolestaan matkasimme porukalla Lahteen erästä suurempaa eläinlääkäriasemaa ihmettelemään. Hyvät sponssitarjoilut pitivät huolen siitä, että kaikki viihtyivät niin bussimatkalla kuin perilläkin asti ;) Mulle tuli luentojen jälkeen niin kiire lähtö, että unohdin kameran laturiin, joten harmikseni en saanut reissulta taaskaan kuvia. Pitäisi ehdottomasti hankkia joku sellainen pieni arvottomampi reissukamera, joka olisi aina laukussa tai muuten lähtövalmiina...

Perillä meille esiteltiin klinikkaa, jonka varustukseen kuului mm. väri-doppler-ultraäänilaite (lukekaahan pääsykoelukijat Dopplerinne huolella ;)), tavallinen ultra, labra ja röntgen tietysti, pari leikkaussalia ja silmätutkimuslaitteistoa.

Kuva


Kuva

Lisäksi meille demottiin koiran ontumatutkimusta ja kerrottiin pikku hiljaa eläinlääkäriasemiakin koskemaan yltävästä ketjuuntumisesta ja sen mukanaan tuomista muutoksista. Itse suhtaudun asiaan vielä hiukan ristiriitaisesti, sillä en oikein kannata eläinlääkäripalvelujen muuttamista kunnon bisnestoiminnaksi. Toisaalta ketjut saattavat parantaa hoitopalveluiden ja asiakaspalvelun laatua, joten nähtäväksi jää, kumpi lopulta alkaa sitten painaa vaakakupissa enemmän.

Kerroin aiemmin, että meillä olisi ollut vielä neljä kirjatenttiä ja kaksi käytännön koetta luvassa tälle keväälle. No, yksi niistä tuli jo lusittua ja toinen peruuntui kokonaan. Meille nimittäin tarjottiin mahdollisuutta suorittaa lihantarkastustekniikan (kyllä, opintoihimme kuuluu myös elintarvikepuolta) kurssi kuudelle luennolle osallistumalla ja oppimispäiväkirjaa kirjoittamalla. Tuo oppimispäiväkirjakin tosin koostui vain kunkin luennon jälkeen palautettavasta neljän kysymyksen ("mitä opit, mikä jäi epäselväksi, mitä kysymyksiä heräsi ja mitä tämä tieto merkitsee itsellesi") lomakkeesta. Oli aivan älyttömän ihanaa, että joku ajatteli joskus meidän opiskelijoidenkin työmäärää ja päästi meidät näin helpolla! Tuli todella tarpeeseen kaikkien muiden velvotteiden keskellä :)

Kuva


Lihantarkastustekniikan kurssi noin yleensä ottaen oli myöskin ihan avartava, tosin hiukan nuo teurastuskäytännöt tuppaavat lykkäämään sydämen syrjälleen. Useimmiten eläinten tainnutus ja pistäminen (veren poisvaluttaminen eläimen ollessa tajuttomana, mutta vielä hengissä) toimivat, kuten tarkoitus on, mutta aina sinne mahtuu joukkoon muutamia, joiden kohdalla homma kosahtaa jossakin kriittisessä pisteessä ja eläin joutuu maksumieheksi. Lisäksi teuraskuljetuksissa ja teurastamolla odottelussa on tietyt ongelmakohtansa, joista stressi ei eläimen hyvinvoinnin kannalta ole se vähäisin :/

Kuva

Kurssin ideanahan on antaa meille valmiudet lihantarkastusapulaisena toimimiseen, ja tätä hommaa osa kurssikavereistani lähtee tekemään teurastamoille jo tulevana kesänä. Tarkastuseläinlääkärin pätevyyttä lähdetään sitten hankkimaan ensi syksystä alkaen.

Kuva

Mua ei missään vaiheessa ole tuo elintarvikepuoli kiinnostanut, mutta ehkä sitäkin jonkun kesän voisi kuitenkin tehdä. Imusolmukkeita veitsellä auki viillellessään ja maksoja tai keuhkoja palpoidessaan kun pääsee kertaamaan  anatomiaa ja patologiaa varsin tehokkaasti, eikä se palkkakaan kuulemma ole ollenkaan hullumpi. Ensi vuonna mulla on luvassa kolmen viikon teurastamoharjoittelu - saapa nähdä, mitä mieltä olen asiasta sen jälkeen.

Joku kysyi multa aiemmin, että pystynkö sikalaharjoittelun jälkeen vielä syömään lihaa. Vastasin, että kyllä pystyn, mutta etenkin tuo lihantarkastustekniikan kurssi ja yleinen tuotantoeläinten hyvinvointiongelmien tiedostaminen on kuitenkin alkanut ohjata mun kulutustani tähän suuntaan:


Tieto lisää tuskaa, luomu vähentää sitä. Ainakin eläinten kohdalla. Kalliimmaksihan se eläinten hyvinvoinnin ajattelu tulee ja opiskelijana kirpaisee välillä ostaa sitä kaksi kertaa tavallista kalliimpaa lihaa tai munia. Olen kuitenkin ajatellut, että voin sitten aivan hyvin jättää saman rahan arvosta herkkuja tai muita turhakkeita ostamatta.

Osittain minut luomua suosimaan siirtäneen päätökseni takana seisoo myös erään luennoitsijamme ilmoille heittämä ajatus siitä, miksi juuri eläinlääkäreille on tarvetta teurastamolla.

Jos me emme ole puolustamassa eläinten etuja, niin ei sitä sitten tee kukaan.

9 kommenttia:

  1. 3 viikkoa teurastamoa? Meillä on vielä 4 viikkoa. Hyvää edistystä tuo, 4 on jo vähän liikaa! :)

    VastaaPoista
  2. Jaa, voi ollakin. En tiä, mistä mulle tuo kolme viikkoa jäi mieleen, mutta sama suuruusluokka enivei :) Pitäis vissii tsekata vähän tarkemmin nää faktat, kun heti tulee noottia ;)

    VastaaPoista
  3. Hyi yäk teurastamoa. Jokseenkin.. ristiriitaista? Ainakin omassa ideaalilillinkimaailmassani.

    Yösuunnistus Hurjassa Helsingissä kuulostaa villiltä!

    -Mäykkyterkut

    VastaaPoista
  4. Heippa! Itselläni on ajatuksissa hakea elukalle vuoden päästä. Tällä hetkellä epäilyttää oikeastaan vain raha-asiat, sillä olen käsittänyt, että töitä ei juuri pysty tekemään opiskelujen ohella, ja että tuhansia euroja kuluisi myös kurssikirjoihin. Itselläni alkaa olla tässä toinen tutkinto alla, enkä oikein tiedä, miten nuo tuet sitten, kun opintotukikuukaudet loppuvat. Miten haastavaksi itse olet tuon taloudellisen puolen kokenut? Kiitos paljon jos jaksat vastata! :)

    VastaaPoista
  5. Luomuhan ei vaan oo mikään hyvinvointimittari, mikä on sinänsä harmi. Ekologisempaa lihaa se toki on. Toivotaan että suomalainen yhteiskunta heräis tuotantoeläinten hyvinvointiin, tuntuu ainakin, että semmosta ajattelua ois nyt ilmassa (ainaki näin vaalin alla). Kiva blogi muuten :)

    -Nelson ja kaverit

    VastaaPoista
  6. Mäykky: Joo ja monelle tulee yllätyksenä, että meille ylipäätään kuuluu teurastamopuoltakin. Ja juu, oli ihan kokemuksen arvoinen tuo yösuunnistus ;)

    Anna: Kaikkia kurssikirjoja ei ole pakko hankkia itselleen, niitä voi myös lainata vanhemmilta opiskelijoilta tai kirjastosta.

    Pakollista opetusta on keskimäärin 2-3h/pvä, eli se, että töissä ei voisi käydä, ei täysin pidä paikkaansa. Itsekin käyn ja tiedän monia monia muitakin, jotka käyvät.

    Teen tosin vain keskimäärin 3-5 vuoroa kuussa, joskus sattuu parikin vuoroa per viikko pidemmäksi aikaa. Monet tekevät töitä paljon enemmänkin ja se on ihan yksilökohtaista mihin voimavarat riittävät. Mutta mahdollista se on, jos ja kun löytää paikan, jossa voi sumplia vuoroja hiukan opiskelutahdin mukaan. Samoin opintolainaa nostelen melko surutta, kun töitä melko suurella varmuudella lienee tiedossa, niin laina on äkkiä maksettu sitten pois.

    Nelson ja kaverit: Eihän se olekaan, mutta ainakin niillä luomutiloilla, joilla itse olen käynyt, on eläinten tilanne ollut parempi kuin tavallisilla tuotantotiloilla, kun onhan luomussa nuo vaatimukset eläinten hyvinvoinnin suhteen hiukan korkeammat. Lainaus Luomu.fi:stä:

    "Luomueläimet voivat hyvin saadessaan elää luontaisella ja lajilleen ominaisella tavalla. Esimerkiksi luomukana pääsee luomutilalla kuopsuttamaan maata ja orrelle nukkumaan. Luomusika saa tonkia. Luomulehmät pääsevät laumana levolle ja märehtimään. Luomueläimet noudattavat luontaista päivärytmiä, sillä eläinrakennuksissa on oltava runsaasti ikkunoita luonnollisen valon saamiseksi.

    Laumaeläimille on tärkeää saada elää laumoissa. Näin saman pahnueen porsaat saavat kasvaa isoiksi omassa laumassaan. Luomuvasikka pääsee viikon vanhana ryhmäkarsinaan. Luomueläimet ovat luomua syntymästä lähtien. Luomueläimet saavat hoitaa jälkeläisiään luontaisesti. Näin vasikka oppii lauman vanhemmilta jäseniltä käyttäytymissäännöt ja miten laitumella valitaan ensin herkullisimmat korret.

    Luomueläimet saavat liikkua vapaasti. Siten niitä ei saa pitää kytkettyinä tai ahtaissa, liikkumisen estävissä karsinoissa. Luomusikalassa ahtaat porsitushäkit on kielletty. Luomukanalat ovat aina lattiakanaloita, joissa on lisäksi orret. Kesällä eläimet pääsevät halutessaan ulkoilemaan päivittäin. Luomusiat ja –kanat pysyttelevät talven sisällä, mutta luomunaudat, -lampaat – ja vuohet pääsevät eläimen kunnon ja sään salliessa ulos myös talvella.

    Eläinrakennukset on suunniteltu siten, että eläimet voivat syödä eri paikassa, nukkua eripaikassa ja vessan virkaa tekevä ritilälattia on erillään. Näin esimerkiksi luomusika voi luontaisesti jakaa elintilansa neljän toiminnon mukaan: leikkiminen, syöminen, nukkuminen ja vessa. Luomuasetuksessa on määritelty minimitila eläintä kohden. Esimerkiksi luomulihasialla on kaksi kertaa enemmän tilaa kuin tavanomaisella kollegallaan. Luomukanalassa on kolmanneksen vähemmän kanoja kuin vastaavan kokoisessa tavanomaisessa kanalassa."

    Ja totta, sellainen ilmapiiri tuntuu nyt olevan viriämässä ja parannuksia tehdään koko ajan. Hyvä, sillä niille todella on tarvetta! Ja kiitti :)

    VastaaPoista
  7. Hienoa kuulla että oot ruvennut entistä enemmän luomun kannattajaksi - imo se nimenomaan on hyvinvoinnin mittari, toisin kuin edellisen kommentoijan mielestä. Itsellä alkaa itsenäinen elämä ensi syksynä ja tietty vähän mietityttää se, että miten rahaa riittää, mutta ainakin toistaiseksi tuntuu siltä ettei ruuasta tosiaan voi tinkiä. Oon saanut läheltä seurata luomulehmien elämää ja on se vaan hienoa kun näkee kuinka onnellisia ne on :) Onni on tietää mistä ruoka tulee, sanotaan ;)

    VastaaPoista
  8. Luomueläimillä on ainakin parasiittiongelmaa enemmän kuin tavallisilla tuotantoeläimillä keskimäärin - niinkuin tulet ensi vuonna teurastamossa huomaamaan. Eli luomussa on pieniä heikkouksiakin. Plussat kuitenkin ehdottomasti voittavat huonot puolet. Elinolosuhteet ovat paremmat, minkä takia itsekin pyrin suosimaan luomua.

    VastaaPoista
  9. gravitaatio: Totta :) Eiköhän sitä löydä jonkin muunkin, mistä tinkiä, että pystyy hyvällä omallatunnolla suosimaan luomua :) Ottaa vaikka yhden tai pari kasvisruokapäivää sitten säästön vuoksi viikko-ohjelmaan tai muuta sellaista :)

    Anonyymi: Toki on - ei mitään niin hyvää, etteikö jotain huonoakin. Luomutilojen isäntien kanssa tuli juteltua näistä. Mutta tosiaan tuo tila ja elinolosuhteet painavat kuitenkin vaakakupissa enemmän myös mulla :)

    VastaaPoista